Avartti auttaa voittamaan itsensä!
Aloitin Avartin Liperin kunnassa vuonna 2006 ollessani 14 -vuotias. Kaverini pyysivät minua mukaansa, ja uteliaisuuttani menin tapaamaan kunnan nuorisotyöntekijää heidän kanssaan. Ennen tapaamista en ollut kuullutkaan ikinä Avartista. Tapaamisen jälkeen kiinnostus heräsi ja meistä viidestä tytöstä muodostuikin Avarttiryhmä Sukkerit.
Pikkuhiljaa alkoi myös hahmottua, mitä voisin Avartissa tehdä. Pronssitasolla valitsin taidoksi aikaisemman harrastukseni tanssin ja liikunnaksi lentopallon. Näin sain hyvin yhdistettyä Avartin omiin harrastuksiini. Palveluna aloin ohjata tyttökerhoa alakouluikäisille. Seikkailun ryhmämme toteutti pyöräilemällä 40 kilometrin matkan Outokumpuun, Lasten kalakeitaalle ja takaisin.
Hopeatason liikuntana tanssin, jota aloin harrastaa enemmän kuin aikaisemmin. Tavoitteenani oli kehittää tanssitaitoja, yleiskuntoa ja notkeutta sekä saada esiintymiskokemusta. Taitona minulla oli musiikki; soitin pianoa ja lauloin kotona sekä osallistuin lukion kuoroon. Olin myös mukana lastenoopperassa ja teimme mm. esiintymismatkan Irlantiin. Palveluna aloin ohjata jumppaa 6-10 –vuotiaille tytöille. Tyttökerhon ohjaus antoi hyvää kokemusta lasten kanssa toimimisesta. Seikkailuna teimme viikonlopun kestävän melontareissun Koloveden kansallispuistossa. Reissu oli hieno, ja sain kokea monta onnistumisen tunnetta ryhmän kanssa.
Nyt teen kultatasoa. Liikuntana jatkuu tanssi, jossa tavoitteenani on saada enemmän esiintymiskokemusta ja kehittää tanssitekniikkaa. Taitona on edelleen musiikki. Ohjaan yhä palveluna jumppaa, mutta haastetta on tullut lisää pienempien lasten jumpasta. Seikkailua ryhmämme ei ole vielä tehnyt, mutta haaveena olisi toteuttaa seikkailu ulkomailla – esimerkiksi tutkimusmatkana. Kultatason projektissa osallistuin ohjaajana kansainväliseen Challenge ´09 –leiriin. Leiri antoi kokemusta ohjaustyöstä englanniksi.
Ryhmämme on ollut mukana järjestämässä erilaisia tempauksia, kuten diskoja, lasten puuhapäiviä ja ohjelmaa Liperin kunnan ulkomaalaisille vieraille.
Avartissa parasta on kansainvälisyys. Pääsee mukaan erilaisille kansainvälisille leireille, ja tutustuu uusiin ihmisiin. On mielenkiintoista tavata ulkomaalaisia nuoria, kuulla heidän kulttuuristaan ja oppia englannin kieltä käytännössä. Avartin hyviä puolia on myös se, että voi olla mukana järjestämässä erilaisia tempauksia ja toimintaa. Avartti auttaa myös kehittämään omia taitoja – ainakin minut se on saanut innostumaan niin vanhasta kuin uudesta harrastuksesta.
Hienoa on myös kokea mahtava ryhmähenki. Ryhmän yhteisistä seikkailuista jää mahtavia muistoja, mitä voi sitten muistella pitkään. Seikkailuissa olen oppinut selviytymään luonnossa sekä suunnittelemaan erilaisia retkiä. Kavereiden kanssa onkin jo mietitty, että tehtäisiin oma melontaretki. Oma-aloitteisuutta tulee lisää.
Pidän myös Avartissa siitä, että kaiken voi tehdä omaa tahtia ja omien kykyjen ja tavoitteiden mukaisesti. Kaikki voivat tehdä omannäköistä Avarttia.
Ehkä hankalimmaksi olen kokenut ajanjärjestelyn. Mutta ikinä ei suurempia ongelmia ole syntynyt. On hienoa, että vanhat harrastukset voi hyödyntää Avartissa, ja näin ollen aikaa on helpompi järjestellä. Haluaisin pysyä mukana Avartissa kultatason jälkeenkin, vaikkapa ohjaajana.
Suosittelen lämpimästi Avarttia. Ainakin minulle se on antanut mielettömästi ihania kokemuksia ja muistoja. Olen tutustunut erilaisiin ihmisiin ja päässyt mukaan mielenkiintoisiin tapahtumiin. On myös hienoa, kun pääsee hienoon tunnustustenjakotilaisuuteen ja kokee onnistumisen tunteen. Ennen kaikkea Avartti auttaa voittamaan itsensä!
Mari Ponkilainen, Liperi