”Meidän Suomi-ryhmästä nivoutui muutamassa päivässä tiivis ja hyvällä yhteishengellä toimiva ryhmä ja vietimme yhdessä erittäin hauskan matkan.” Seuraavassa on heidän raporttinsa ympäristöleiristä.
Ympäristöleirin alkajaisiksi ryhmämme vietti viikonlopun omissa isäntäperheissään. Viikonlopun aikana tutustuimme tavallisten israelilaisten perhe-elämään. Perjantaina söimme mm. sapatti aterian. ’’Meidän isäntäperhe oli aivan ihana. He olivat tosi vieraanvaraisia ja pääsimme näkemään sitä tavallista elämää Israelissa’,’ kommentoi Aino omasta isäntäperheestään.
Leirin teemana oli ilmastonmuutos. Siihen osallistui nuoria Suomesta, Israelista, Italiasta, Saksasta, Puolasta, Koreasta ja Taiwanista. Leirin avajaispäivänä osallistuimme kiertoajelulle Hakfar Hayarokissa sekä illalla järjestetyissä tervetuliaisjuhlissa saimme nähdä jokaisen maan esitykset maistaan. Suomalaisella huumorilla höystetyllä esityksellämme halusimme antaa Suomesta hyvän kuvan ja esitys saikin paljon kehuja.
Ensimmäinen yhteinen retkemme suuntautui Jerusalemiin, jossa vierailimme mm. Holocaust-museossa, jossa näimme juutalaisten vainoihin liittyviä asioita. Sitten lähdimme vanhaan Jerusalemiin. Siellä kävimme Pyhän haudan kirkossa, joka on rakennettu paikalle, jossa Jeesuksen ristiinnaulitsemispaikka Golgatan sekä Jeesuksen haudan uskotaan sijainneen. Kävelimme myös Jerusalemin vanhaa kaupunkia ympäröivällä muurilla, jonka päätteeksi saavuimme Itkumuurille, johon saimme kaikki laittaa omat toiveemme elämälle. Muurille ei toiveen jättämisen jälkeen saanut kääntää selkää.
Tel Avivin yliopistolle järjestetyllä vierailulla kuuntelimme luentoa ilmastonmuutoksesta. Meille kerrottiin yleisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamista ilmiöistä maapallolla sekä teimme ryhmätöitä, joissa meidän täytyi selvittää millaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksia olemme havainneet omissa maissamme ja miten pystymme niihin vaikuttamaan. Kävimme myös Yitzhak Rabin keskuksessa sijaitsevassa museossa, jossa meille kerrottiin Israelin sisäisistä ongelmista.
Ilmastonmuutos-leirille osallistuvien delegaatioiden kunniaksi järjestetyssä Gaalassa oli paikalla arvovaltaisia vieraita. Kaikki osallistujamaat esittelivät omista maistaan kulttuuriesityksen. Suomen esityksessä halusimme kuvastaa Suomeen vahvasti liittyvää saunakulttuuria siten, että pojat olivat saunomassa ja samalla Anna-Katri soitti pianolla Oskar Merikantoa. Suomalainen huumori tuntui uppoavan yleisöön, sillä saimme illan parhaimmat aplodit sekä hyvää palautetta leirin järjestäjiltä sekä muilta nuorilta esityksen jälkeen.
Toinen yhteinen retkemme tehtiin Masada-vuorelle, joka sijaitsi keskellä aavikkoa. Vuoren päällä on aikoinaan ollut kuningas Herodeksen temppeli, mistä oli enää raunioita jäljellä. Siellä olevan muurin reunalta avautui huikea näkymä autiomaahan ja Kuolleelle merelle. Historia kertoo, että samaisella paikalla ovat juutalaiset tehneet joukkoitsemurhan roomalaisten pitkään jatkuneen piirityksen päätteeksi. Masada-vuorella saimme kokea uskomattoman kauniin auringonnousun. Masadan jälkeen kävimme uimassa Kuolleella merellä sekä En Gedi-lähteillä. Kuollut meri on maapallon matalin kohta ja sen veden suolapitoisuus on peräti 33 %. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyivät myös Kuolleella merellä, sillä se kutistuu vuosi vuodelta.
Viimeisenä päivänä meille esiteltiin elokuvien avulla ilmastonmuutoksien eri vaiheita. Kevin Costnerin Waterworld-elokuva kertoi siitä, että koko maailma oli veden vallassa. Piirretty elokuva Wall-E, jossa ihmiset ovat tuhonneet luonnon roskaamalla, jonka seurauksena he ovat muuttaneet avaruuteen siksi ajaksi, että koneet siivoavat maapallon. Viimeisenä esimerkkinä oli Avatar, jossa luonto voittaa ihmiset. Ihmiset eivät pystyneet enää hengittämään maapallolla ja Avatarit olivat valloittaneet sen. Näiden elokuvien tarkoituksena oli kertoa meille siitä, että myös suurelle yleisölle halutaan kertoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista näyttävästi.
Illalla meille järjestettiin jäähyväisjuhlat BBQ-ruuan parissa. Yöllä meidän lento lähti takaisin Suomeen.
Raportoivat: Eeva-Leena, Anna-Katri, Rita, Aino, Nea, Erkki, Tapio, Taru ja Sakari