Elämyspedagogiikka

Avartin teoreettinen viitekehys perustuu elämyspedagogiikkaan, jonka juuret ovat saksalaisessa reformipedagogiikassa. Yksi merkittävimmistä elämyspedagogiikan kehittäjistä oli saksalainen Kurt Hahn (1886–1974).

Kurt Hahn oli opettaja ja kasvatuksellinen vaikuttaja. Hahnin ajattelussa on vaikutteita esimerkiksi Platonilta, Sokrateelta, Johann Goetheltä, Hermann Nohlilta ja Hermann Lietziltä. Hahn oli humanisti, joka korosi lähimmäisen auttamista ja palvelua. Hänen pyrkimyksenään oli auttaa murrosiässä olevaa nuorta löytämään omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä elämään niiden kanssa. Hahnin holistiseen kasvatusnäkemykseen liittyi ajatus terveestä sielusta terveessä ruumiissa. Hän arvosteli voimakkaasti oman aikansa yhteiskuntaa ja poliittisia vaikuttajia. Hahn näki yhteiskunnan koneistona, joka hyvinvoinnin lisäksi tuotti sivutuotteinaan köyhyyttä, rikollisuutta ja syrjäytymistä. Hän ei ollut ohjaamassa nuoria mielenosoituksiin vaan uskoi, että kasvatuksen avulla yhteiskuntaa voidaan muuttaa sisältäpäin.

Kurt Hahn kehitti kasvatusnäkemyksensä metodiseksi perustaksi elämyspedagogiikan, jossa korostuvat yhteisöllisyys, toiminta, itsensä löytäminen sekä emotionaalisuus. Elämyspedagogisten toimintojen ideana on auttaa kasvatettavaa huomaamaan omat vahvuutensa, heikkoutensa ja tarpeellisuutensa. Hahnille elämyspedagogiikka oli yksi kasvatusmenetelmä, jonka avulla kasvattaja pyrkii asetettuihin tavoitteisiin. Hahn korosti opetuksessaan elämyksen merkitystä ja hänen mielestään kasvatustapahtuman toimintojen tulee olla pedagogisesti samassa linjassa muodostaen prosessinomaisen kokonaisuuden.

Hahnilainen elämyspedagogiikka muodostuu neljästä osiosta: fyysisestä harjoituksesta, projektista, retkestä ja pelastuskoulutuksesta. Hahn korosti kasvatuksessaan yksilöä ja hän näki, että kasvatuksen tehtävänä on pehmentää kovia ja rohkaista arkoja. Nuorille annettujen harjoitusten tavoitteena oli kohottaa fyysistä kuntoa ja tuottaa kokemus osallistumisesta pitkäjännitteiseen toimintaan. Nuorelle joskus ylivoimaisia ponnistuksia vaativat tehtävät antavat onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat hänen itsetuntoaan. Nuori joutuu kokemaan myös epäonnistumisen hetkiä ja tappion tuskaa, mutta tässäkin tilanteessa nuori voi oppia jotakin uutta itsestään.

Kurt Hahnin kasvatuksellinen idea on kasvattaa vireä ja aktiivinen yhteiskunnan jäsen, joka tuntee vastuunsa kanssaihmisistään. Hahn ei niinkään ollut kiinnostunut koulujen opillisista saavutuksista, vaan olennaista on menetelmä, jolla tavoitteet toteutetaan.

Neljä vaeltajaa Kanadan jäätiköllä vuorien keskellä kävelemässä eteenpäin
Siirry sisältöön